Sosiaalisessa mediassa on oikeastaan mahdotonta olla törmäämättä trollaamiseen. Trollaus on vilpillistä häiriökäyttäytymistä verkossa. Trolli kalastelee muiden verkon käyttäjien reaktioita ja pyrkii herättämään huomiota provosoimalla tai huonolla käytöksellä.
Trollaus karnevalisoi keskustelua satiirin tavoin, mutta sillä on eri tavoite. Siinä missä satiiri pyrkii herättämään yhteiskunnallista keskustelua, trolli pyrkii peittämään todelliset aikeensa, hämmentämään ympäristöä ja tekemään asiallisen keskustelun vaikeaksi. Trollausta voi olla vaikea tunnistaa ja trollatuksi voi joutua myös tietämättään. Itse asiassa trollaus onnistuu parhaiten silloin, kun kohde ei tiedä olevansa sen uhri.
Trollaus voi saada monenlaisia muotoja ja sitä tehdään useista syistä. Joskus trollaaminen on satunnaista häiriköimistä verkon keskustelupalstoilla tai mielipahan aiheuttamista verkkopeleissä. Tällaisen käytöksen motiivina on yleensä ihmisten tuohtumuksesta saatu hupi tai ylenkatseen tuottama tunne omasta paremmuudesta. Trollausta motivoi usein hallinnan ja voiman tunne: se, että pystyy saamaan aikaan reaktioita muissa mediankäyttäjissä. Tutkija Jaakko Stenroosin mukaan kyse on myös leikkimielisyydestä, vaikka toisten reaktioilla tai tunteilla leikkiminen ei olekaan välttämättä hyväntahtoista.
Trollaus on hyökkäävää verkkokäyttäytymistä, jossa huvitutaan kohteelle aiheutetusta harmista. Trolli onnistuu, kun kohde ottaa härnäyksen tosissaan.
Usein trollin tapaa anonymiteetin mahdollistavilla keskustelualustoilla. Nimettömyys sekä katsekontaktin, äänensävyn ja kehonkielen puuttuminen madaltavat kynnystä tehdä verkossa asioita, joita ei kasvotusten kohdatessa tekisi.
Verkossa on alustoja, joissa trollaus ja kaikelle nauraminen on toiminnan lähtökohta. Suomessa esimerkiksi Ylilauta on paikka, jossa kohauttava kielenkäyttö ja pilailu ovat anonyymien keskustelujen lähtöoletuksia. Laudalla toki käsitellään vakaviakin asioita, mutta tyylilaji on trollauksesta tuttu provosointi.
Kohteelleen trollaus tuottaa yleensä mielipahaa, jopa pelkoa, surua tai ahdistusta. Äärimmäisessä tapauksessa uhri voi menettää henkensä. Näin kävi Yhdysvalloissa, jossa 60-vuotias mies kuoli poliisin erikoisjoukkojen rynnäköidessä hänen kotiinsa swat-trollin tekemän aiheettoman ilmiannon vuoksi. Myös suomalaismies tuomittiin muutama vuosi sitten ehdolliseen vankeuteen teini-iässä tehdyistä trollauksista, esimerkiksi yhdysvaltalaiseen lentoyhtiöön jätetystä pommiuhkauksesta.
Trollaus on muokannut vahvasti nykyistä verkon keskustelukulttuuria. Trollaus tyylilajina on valunut alakulttuurisilta kuvalaudoilta tai peliympäristöistä valtavirtaiseen keskusteluun. Erityisen hyvin tämä näkyy politiikassa. Tutkijat Mikko Poutanen ja Marko Ampuja kirjoittavat, että trollauksesta on tullut etenkin oikeistopopulististen puolueiden hyödyntämä viestintästrategia.
Tutkija Jason Hannanin mukaan trollaaminen on yleistynyt niin, että sitä voidaan pitää jo poliittisen puheen uutena genrenä. X:ssä trollaavat kaikki puoluekannasta riippumatta: poliitikot trollaavat toisiaan, kansalaiset poliitikkoja ja poliitikot kansalaisia. Poliittisena viestintänä trollaus ei ole läheskään aina anonyymiä, vaan sitä tehdään reippaasti myös omilla nimillä. Poliittisessa trollauksessa ei pyritä vakuuttamaan toisia asiallisesti oman ajattelun paremmuudesta, vaan haetaan ensisijaisesti omien hyväksyntää väistämällä järkevä ja ratkaisuhakuinen keskustelu provosoimalla, ironialla ja lyömällä läskiksi.
Vaikka verkko on yleisin poliittisen trollauksen alusta, tapa voi työntyä jopa poliittisiin aloitteisiin ja asiakirjoihin. Vuonna 2019 perussuomalaiset esimerkiksi kirjasivat valtionbudjetin muutosehdotukseksi trollimielessä tehdyn aloitteen muuttaa Suomen pääkaupunki Jyväskylään.
Poliittisen trollauksen suosiota vahvistavat niin perinteinen journalismi kuin sosiaalisen median alustojen algoritmit. Provokatiiviset ja trollimielessä tehdyt poliittiset heitot tarjoavat uutismedialle helpon tavan tuottaa myyviä klikkiotsikoita. Alustoilla viestien näkyvyyttä säätelevät algoritmit taas työntävät esiin viestejä, jotka herättävät vihaisia reaktioita ja närkästynyttä kommentointia.
X:ssä trollaavat kaikki: poliitikot toisiaan, kansalaiset poliitikkoja ja poliitikot kansalaisia.
Anonyymien keskustelualustojen lisäksi trollit lähestyvät kohteitaan usein tekaistujen valetilien avulla. Keväällä 2023 Suomen hakiessa Naton jäsenyyttä, Twitterissä (nykyisessä X:ssä) poliittiseen keskusteluun osallistui lukuisia suomalaisilta näyttäviä tilejä, jotka vastustivat puolustusliittoon hakeutumista. Lähinnä kömpelöt kielivirheet vihjasivat, että kyse voikin olla ulkomaisista, valtiolliseen informaatiovaikuttamiseen osallistuvista trollitileistä, joiden tuottamat sisällöt olivat automaattisilla käännösohjelmilla tehtyjä.
Ennen kuin osallistut kiivaasti käytävään keskusteluun tai hyväksyt itsellesi tuntemattoman ihmisen kaveripyynnön, sinun onkin hyvä varmistaa, ettei vastapuolella ole trollitili.
Trolliprofiilin paljastaminen vaatii siis hieman salapoliisityötä. Joskus kuitenkin uskottavan profiilin rakenteluun on nähty kovasti vaivaa ja profiilia on vaikea tunnistaa epäaidoksi. Jos epäilet käyttäjätiliä valheelliseksi, ilmianna se sivuston ylläpitäjälle.
Julkkisten tai yritysten viralliset sometilit tunnistat yleensä palveluiden myymistä ja profiilin ylälaidasta löytyvistä todentamismerkeistä, jotka takaavat, että tili kuuluu oikealle henkilölle.
Kuka tahansa voi joutua trollatuksi. Yleensä trollit liepeilevät netissä näkyvyyttä saavien somevaikuttajien, aktivistien, poliitikkojen, julkimoiden tai yritysten liepeillä, mutta he etsivät höynäytettäväksi myös haavoittuviin ryhmiin kuuluvia, kuten vanhuksia, joiden medialukutaidot eivät välttämättä riitä trollin tunnistamiseksi. Myös aivan tavalliset mediankäyttäjät voivat saada osansa, sillä esimerkiksi poliittisessa trollauksessa häiriköt provosoivat mielellään niin sanottuja ”normoja” eli ihmisiä, jotka trollien mielestä kuuluvat ärsyttävään, poliittisesti korrektiin valtavirtaan.
Koska trollit janoavat huomiota, ehkä tehokkain trollauksen torjuntakeino on huomiotta jättäminen. Se ei välttämättä ole helppoa, sillä provosoinnin ammattilaisina trollit tietävät, mistä naruista vedellä. Trolliin törmätessään on hyvä kuitenkin muistaa, että mikä tahansa huomio – myös negatiivinen – toimii trollille palkkiona.
Trollauksen kohteeksi joutumista voi yrittää myös välttää. Oman someprofiilin näkymistä voi rajoittaa yksityisyysasetuksia muokkaamalla. Esimerkiksi Instagramissa tai Facebookissa tilisi voi olla joko julkinen tai yksityinen. Trolliksi epäilemänsä käyttäjän julkaisut voi estää omasta uutisvirrasta ja estää tuntemattomia lähettämästä kaveripyyntöjä. Myös X:ssä voi hiljentää toisten käyttäjien tilejä, estää tiettyä käyttäjätiliä seuraamasta tai määrittää omat julkaisut yksityisiksi. Tarvittaessa voi olla yhteydessä ylläpitoon ja pyytää neuvoja trollauksen lopettamiseksi.
Verkkoalustat, kuten Facebook, Instagram ja YouTube tarjoavat sivustoillaan ohjeita siitä, miten toimia häirinnän ja kiusaamisen yhteydessä. Jos häiriökäyttäytyminen täyttää nettikiusaamisen tai muun rikoksen, kuten identiteettivarkauden tunnusmerkit, toiminta kannattaa dokumentoida ottamalla kuvakaappauksia mahdollisia jatkotoimia varten.
Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, tee ilmoitus poliisille, joka ratkaisee, millaisella rikosnimikkeellä asiaa tutkitaan. Poliisille voi myös ilmiantaa epäilyttävää aineistoa internetissä. Ilmiannon voi tehdä nimettömänä.