Trollaus on vilpillistä ja joskus pahantahtoista häiriökäyttäytymistä verkossa. Trolli kalastelee muiden verkon käyttäjien reaktioita ja pyrkii saamaan huomiota itseensä provosoimalla.
Trollaus karnevalisoi keskustelua satiirin tavoin, mutta sillä on eri tavoite. Trolli pyrkii peittämään todelliset aikeensa ja johtamaan harhaan (muita paitsi toisia trolleja) naamioimalla toimintansa. Trollausta voi olla vaikea tunnistaa ja trollatuksi voi joutua myös tietämättään. Itse asiassa trollaus onnistuu parhaiten silloin, kun kohde ei tiedä olevansa sen uhri.
Sosiaalisessa mediassa on oikeastaan mahdotonta olla törmäämättä trollaamiseen. Trollaus voi saada monenlaisia muotoja ja sitä tehdään eri syistä, mikä hankaloittaa siltä suojautumista. Joskus trollaaminen on satunnaista hämmennyksen aiheuttamista tai häiriköimistä verkon keskustelupalstoilla tai vaikkapa toisten pelikokemuksen haittaamista ja mielipahan aiheuttamista verkkopeleissä. Tällaisen käytöksen motiivina on yleensä ihmisten tuohtumuksesta saatu hupi.
Trollaus voi olla esimerkiksi:
Trollaus voi olla virheellisen tiedon levittämistä, mutta myös faktatiedoilla voi provosoida. Esimerkiksi tilastotietoa voidaan nostaa esiin yhteyksissä, missä sitä ei haluta nähdä.
Trollaus on hyökkäävää verkkokäyttäytymistä, jonka huvitutaan kohteelle aiheutetusta harmista. Trolli onnistuu, kun kohde ottaa härnäyksen tosissaan.
Joskus trollauksella pyritään poliittisten näkemysten ajamiseen. Trolli voi esimerkiksi kirjoittaa keksityn sosiaalisen median päivityksen, jossa hän tekeytyy maahanmuuttajan rikoksen uhriksi ja päivityksellään hän pyrkii lietsomaan vihaa ja maahanmuuttovastaisuutta. Maahanmuuttokeskustelu on tällä hetkellä aihe, joka nostattaa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Siihen liittyvillä trollipäivityksillä on helppo saada aikaan reaktioita, ja trollin keksittyä tarinaa saatetaan jakaa eteenpäin totuutena.
Järjestelmällisempää mielipidevaikuttamista on ideologisiin päämääriin pyrkivä valtiollinen informaatiovaikuttaminen
Anonymiteetti sekä katsekontaktin, äänensävyn ja kehonkielen puuttuminen madaltavat kynnystä tehdä verkossa asioita, joita ei muuten tekisi.
Trollaajat ovatkin monenkirjava joukko ihmisiä. Joskus järkyttävää materiaalia jakavan trolliprofiilin takaa paljastuu “tavallinen” ihminen, joka kertoo halunneensa järkyttää muita verkon käyttäjiä pelkästään huvin vuoksi. Ei ole tavatonta, että shokeeraava materiaali, kuten eläinrääkkäyskuvat, paljastuvat lavastetuiksi tai kyseenalaisista lähteistä poimituksi.
Tarkoitusperistä riippumatta trollaus voi aiheuttaa kohteissaan ärsytystä, mielipahaa, pelkoa ja surua. Jo pelkkä trollin olemassaolon mahdollisuus vaikuttaa verkkoyhteisöön ja voi kylvää epäluottamusta muihin verkon käyttäjiin.
Trollausta motivoi usein hallinnan ja voiman tunne: se, että pystyy saamaan aikaan reaktioita muissa mediankäyttäjissä. Trollit yhdistävät joskus voimansa. Esimerkki ei-niin-pahantahtoisesta pilasta on vuoden 2010 tangomarkkinoiden äänestystulosten manipulointi. Trollien epäiltiin äänestäneen nettiäänestyksessä seniorilaulaja Mauno Hakkilan ensimmäiseksi tuhansien äänien kaulalla toiseksi sijoittuneeseen. Trollijoukon sisäpiirihuumorista kertoi lisäksi se, että kärkiviisikon ensimmäisistä kirjaimista muodostui sana Mauno.
“Operaatio Mauno” -kampanjaa masinoitiin netin anonyymilla Ylilauta-kuvafoorumilla. Operaation arveltiin ivaavan sitä, että tangokuninkaallisiksi on kruunattu viime aikoina nuoria ja kauniita laulajia. Äänestystulosten manipulointiepäilyjen yhteydessä nousi esiin internet-äänestysten luotettavuus. Mutta ennen kaikkea tällaiset masinoidut trollioperaatiot ovat voimannäytös siitä, mihin trollit joukolla pystyvät. Mitään syvällisempää tarkoitusperää trolli-kampanjalla ei tarvitse olla.
Tavallinen mediankäyttäjä törmää trolleihin usein sosiaalisen median valetilien yhteydessä. Ennen kuin hyväksyt tuntemattoman ihmisen kaveripyynnön esimerkiksi Facebookissa, sinun onkin hyvä varmistaa, ettei kyseessä ole valeprofiililla toimiva trolli.
Facebookin ylläpito pyrkii poistamaan trolliprofiilit, joten trolli pyrkii tekeytymään todelliseksi käyttäjäksi kavereita haalimalla. Valeprofiileita käytetään myös näkyvyyden saamiseen. Suuri kaveriverkosto mahdollistaa Facebookissa sen, että trollin omat julkaisut tai muiden trollien julkaisut saavat paljon näkyvyyttä. Tekeytymällä toiseksi voi huijata myös rakkaudessa (nk. catfishing). Valeprofiilin takaa saatetaan etsiä treffiseuraa ja huomiota, huijata rahaa tai sitten sitä tehdään vain kiusaamisen ilosta.
Seuraavat piirteet voivat kertoa siitä, että sosiaalisen median profiili on tekaistu trollaus tarkoituksessa:
Joskus kuitenkin uskottavan profiilin rakenteluun on nähty kovasti vaivaa. Silloin profiili on vaikea tunnistaa epäaidoksi. Jos epäilet käyttäjätiliä valheelliseksi, ilmianna se sivuston ylläpitäjälle.
Miltei kuka tahansa voi joutua trollauksen uhriksi. Syyksi voi riittää se, että trolli on eri mieltä kohteensa kanssa tai haluaa rankaista tätä. Näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja etenkin tunteita herättävien mielipiteiden kertominen julkisessa keskustelussa voi houkutella trolleja.
Koska trollit janoavat huomiota, kenties tehokkain trollauksen torjuntakeino on huomiotta jättäminen. Se ei välttämättä ole helppoa, sillä trollit osaavat provosoida, mutta trolliin törmätessään on hyvä muistaa, että mikä tahansa huomio – myös negatiivinen – toimii trollille palkkiona.
Trollauksen kohteeksi joutumista voi yrittää myös välttää. Esimerkiksi Facebookissa on mahdollista rajata julkaisut näkyviksi vain kaverilistaan kuuluville. Trolliksi epäilemänsä käyttäjän julkaisut voi estää omasta uutisvirrasta ja estää tuntemattomia lähettämästä kaveripyyntöjä. Myös Twitterissä voi hiljentää toisten käyttäjien tilejä, estää tiettyä käyttäjätiliä seuraamasta tai määrittää omat julkaisut yksityisiksi. Trollaukseksi epäilemänsä julkaisun tai käyttäjätilin voi ilmiantaa ylläpidolle. Tarvittaessa voi olla yhteydessä ylläpitoon ja pyytää neuvoja trollauksen lopettamiseksi.
Verkkoalustat, kuten Facebook, Instagram ja YouTube tarjoavat sivustoillaan ohjeita siitä, miten toimia häirinnän ja kiusaamisen yhteydessä. Jos häiriökäyttäytyminen täyttää nettikiusaamisen tai muun rikoksen, kuten identiteettivarkauden tunnusmerkit, siitä kannattaa ottaa talteen kuvakaappaukset mahdollisia jatkotoimia varten.
Epäillessäsi joutuneesi rikoksen uhriksi voit tehdä ilmoituksen poliisille. Poliisi ratkaisee, millaisella rikosnimikkeellä asiaa tutkitaan. Poliisille voi myös ilmiantaa epäilyttävää aineistoa internetissä. Ilmiannon voi tehdä nimettömänä.
Trollauksen tavoite on usein shokeerata, hämmentää ja sotkea asiallinen verkkokeskustelu. Trollauksen keinoin voidaan kuitenkin kuitenkin pyrkiä vaientamisen sijaan herättämään yhteiskunnallista keskustelua.
Käsittelimme työpajoissa erään äidinkielenopettajan Facebookissa julkaisemaa kuvahuijausta, jolla hän halusi osoittaa, miten helposti ihmiset levittävät sosiaalisessa mediassa sisältöjä varmistamatta niiden todenperäisyyttä. Opettaja kuvasi tavaratalon herkkuruokaosastolta ostamansa ruoka-annoksen, sotki sitä epämääräisen näköiseksi ja jakoi kuvan väittäen sen esittävän vanhuksen ruoka-annosta. Kuva keräsi runsaasti kauhistelevia jakoja.
Pohdimme työpajoissa sitä, miten vankasti kuva todistaa asian todenperäisyydestä. Koska vanhustenhoidon ongelmista on ollut paljon julkista keskustelua, moni opettajan viestin lukenut uskoi tämänkin kuvan olevan eittämättä totta. Työpajoihin osallistujat pohtivat lisäksi, onko trollaus hyväksyttävää, jos huijaus synnyttää keskustelua yleisesti tärkeänä pidetystä asiasta, kuten some-viestien todenperäisyydestä.
Kysymys ei ole yksinkertainen. Työpajoihin osallistuvat huomauttivat, että kaikki alkuperäisen viestin nähneet eivät koskaan kuule kuvan olevan huijaus vaan jäävät siihen uskoon, että se esitti vanhuksen ruoka-annosta. Näin kriittiseksi tarkoitettu trollaus saattaa vain vääristää kuvaa vanhusten hoidon tilasta.
Olisitko sinä osannut epäillä ruoka-annoskuvaa huijaukseksi?